asiakkaat kertovat
Perusterveellä pojalla loppui usein yllättävän nopeasti puhti kesken
ja vatsakivut lamaannuttivat sängynpohjalle jopa viikoksi
kerrallaan. Poika on aina nukkunut ja syönyt hyvin, liikkunut paljon
ja ollut kaikin puolin hyvävointinen ja -kuntoinen. Välillä toki
ihmetytti kun jo alle kouluikäisenä muutaman tunnin kerhon jälkeen
oli kovin väsynyt eikä jaksanut loppupäivästä oikein muuta.
Myöhemmin koululaisena hän harvoin jaksoin koulupäivän jälkeen
leikkiä kavereiden kanssa ja harrastustenkin oli syytä alkaa vasta
useampia tunteja koulupäivän jälkeen, lähes illalla, jotta ehti
riittävästi palautua päivästä. Vatsakivut puolestaan iskivät äkisti
ja ennalta arvaamattomasti ja pakottivat jäämään koulusta kotiin
aina noin viikoksi kerrallaan. Kuumetta tai muuta oiretta
vatsakipuun ei liittynyt ja elämä muuten sujui tasaisesti, joten
mitään muutakaan, mikä olisi vatsavaivoja selittänyt emme keksineet.
Lopetin hormonaalisen ehkäisyn toiveenani tulla raskaaksi. Ehkäisyn
lopettamisen jälkeen kuukautiskiertoni oli pitkä ja erittäin
epäsäännöllinen eikä ovulaatiotakaan tapahtunut. Gynekologi määräsi
keltarauhashormonikuurin, jonka aloittaminen ei houkutellut
päästyäni juuri eroon hormonaalisesta ehkäisystä. Ystävälläni oli
hyviä kokemuksia homeopatiasta muunlaisten vaivojen hoidossa ja
hänen vinkistään otinkin yhteyttä Juttaan.
Hakeuduin Jutan vastaanotolle toukokuussa 2016, koska kärsin
vaikeasta ärtyvän suolen oireyhtymästä. Mahani oireili päivittäin ja
oireisiini kuului muun muassa paha ummetus, turvotus, ilmavaivat ja
satunnaiset ripulikohtaukset. Tuntui, että olin kokeillut jo
kaikkea, mutta mistään ei ollut minulle apua, ja tunsin oloni
todella epätoivoiseksi. Aloitettuani homeopaattisen lääkityksen
huomasin kuitenkin oireiden helpottavan hieman jo heti ensimmäisten
päivien aikana. Tilanne vain parani viikkojen kuluessa ja nyt neljä
kuukautta myöhemmin mahani on lähes täysin oireeton ja toimii
normaalisti miltei joka päivä. Elämänlaatuni on tämän myötä
parantunut huomattavasti ja olen saamastani avusta todella
kiitollinen.
Vatsaoireiden lisäksi homeopatia helpotti myös astmaoireitani
todella paljon. Astmalääkärini oli ihmeissään, kuinka paljon oireeni
olivat hellittäneet muutamassa kuukaudessa. Tällä hetkellä en
tarvitse astmalääkettä säännöllisesti lainkaan, kun vielä muutama
kuukausi sitten käytin hoitavaa lääkettä päivittäin ja avaavaa
lääkettä astmakohtauksiin joka viikko. Myös elämääni kovasti
hankaloittaneet kovat kuukautiskivut ja aina aiemmin kuukautisten
aikana pahentuneet mahaoireet ovat helpottaneet jonkin verran.
Näiden lisäksi myös migreenikohtaukset, joista aiemmin kärsin varsin
usein, ovat harventuneet ja lieventyneet.
Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan homeopatiaa, etenkin jos
tuntuu, että länsimainen lääketiede ei ole tuonut apua.
Äidin viestistä ennen homeopaattista
hoitoa:
”Minulla on 13-vuotias tyttö, syksyllä siis
kahdeksannelle luokalle menossa.
Hänellä on murrosiän oireita, mutta myös jotain muuta josta en
ole päässyt selville. Seitsemäs luokka meni ihan penkin alle,
varsinkin kevätlukukausi. Alkoi olla kouluhaluttomuutta, väsymystä ja
omiin oloihin vetäytymistä. Muutaman kerran tyttö soitti koulusta
itkuisena, että tule hakemaan pois, ahdistaa. Koulupsykologilla hän on
käynyt puhumassa ja nyt keväällä ja kesällä hänen kanssaan on käynyt
perhetyöntekijä juttelemassa. Tyttö
ei helposti kuitenkaan avaudu, ei edes minulle. Väittää kaiken olevan
ihan hyvin, mutta me muut olemme kovin huolissamme tytöstä. Keskustelu
muiden aikuisten kanssa, edes ammattilaisten, ei ole helpottanut hänen
tilannettaan.”
Hoidon jälkeen:
”Tyttäreni on kuin uusi ihminen. Päivittäin
ihmettelen hänessä tapahtunutta muutosta. Tyttö puhuu asioistaan, on
iloinen ja nauravainen. Koulukin on alkanut menemään paremmin. Tällä
viikolla tyttö jopa puhui kysyvänsä paikallisesta kaupasta
viikonlopputöitä! Siis tuo meidän antisosiaalinen kullannuppumme aikoo
ihmisten keskuuteen! Olen hämmästynyt.
Tuhannesti kiitoksia avusta. Toivon, että muutos
jää pysyväksi. :)”
Lapsesta asti vilkkaan pojan käytös
paheni ensimmäisen luokan keväällä siihen pisteeseen, että meidän oli
haettava apua. Ongelmia oli mm. sosiaalisissa suhteissa sekä koulussa
että vapaa-ajalla, muihin perheenjäseniin kohdistuvaa
väkivaltaisuutta, uhmakkuutta, kiroilua, impulsiivisuutta, tavaroiden
tuhoamista, vaatteiden syömistä (resorit/vetoketjut/kaulurit),
herkkujen ”varastelua” kodin kaapeista. Poika sai ADHD-,
uhmakkuushäiriö-, ja käytöshäiriödiagnoosit. Me vanhemmat emme
halunneet lääkitystä kovasta painostuksesta huolimatta vaan päätimme
kokeilla ensin kaikki muut vaihtoehdot homeopatiasta ravintolisiin.
Käyttöön
otettiin homeopaattinen lääke 3-4 viikon välein. Käytös parantui
huomattavasti lähes välittömästi. Lääkkeen vaikutuksen lakkaamisen
huomasi n. kuukauden päästä ongelmien palaamisella. Homeopaattinen
lääke ollut käytössä lähes vuoden ja palaute koulusta sekä
iltapäiväkerhosta ollut pääsääntöisesti positiivista, poika on
ensimmäistä kertaa elämässään ottanut osaa esim. jalkapallopeleihin
välitunnilla eli myös ryhmässä toimiminen on parantunut. Aloittanut
myös jääkiekon ja sitä kohtaan suuri intohimo mitä aiemmin mihinkään
asiaan ei ole ollut. Poika on myös pystynyt hillitsemään itsensä
sisarusten ärsyttäessä eikä ole käyttäytynyt automaattisesti
aggressiivisesti, mikä ennen oli mahdoton ajatuskin. Tavaroiden
tuhoaminen vähentynyt huomattavasti ja poikaa ei tarvitse enää vahtia
niin paljoa kuin vuosi sitten, samoin herkkujen salaa syöminen on
vähentynyt ja poika osaa joskus jopa kysyä luvan ennen syömisen
aloittamista. Jaksaa myös keskittyä kirjojen ja Aku Ankkojen
lukemiseen, kuukauden sisällä oli ensimmäinen n. 2h kestävä automatka
moneen vuoteen jonka aikana ei huudettu, riidelty, heitelty tavaroita
vaan poika luki kirjoja lähes koko matkan.
Poikani on kärsinyt yökastelusta niin kauan kuin
muistan. Hänen ollessaan pienempi, asiaa ei sen kummemmin ajatellut,
se vain kuului yhtenä osana elämäämme ja arkeamme. Yökastelu tapahtui
joskus joka yö, joskus ei ollenkaan, mutta joskus jopa kaksi kertaa
yössä, jatkuvasti, viikosta ja kuukaudesta toiseen. Luimme kaiken
aiheeseen liittyvän etsiessämme keinoa ja helpotusta perheemme elämään
hakien. Muistan tajunneeni joskus pojan ollessa kuusivuotias, etten
ollut nukkunut pitkään aikaan, vuosiin, täyttä yötä, vaan aina joko
lakanoita vaihdellen tai sitten keskellä yötä heräten, tarkastamaan
onko vahinkoa sattunut. Yöt, viikot, kuukaudet ja vuodet tuntuvat nyt
yhdeltä pitkältä mustalta ja märältä, pissan hajuiselta
pyykkivuorelta.
Lääketieteen parannuskeinot jäivät ns.
hälylakanaan, joka hälytysäänellään säikäytti ja herätti meidät sekä
koko rappukäytävän kahden kuukauden ajan, ennen kuin yökastelu
yhtäkkiä loppui kuin seinään. Nostin kädet pystyyn ja huokaisin
helpotuksesta: nytkö me tästä pääsimme, juuri ennen pojan
10-vuotissyntymäpäiviä! Vahingoksemme ja suureksi suruksemme, lapsemme
kuitenkin joutui pahaan liikenneonnettomuuteen seuraavana keväänä,
joka taannutti kaiken fyysisen kehityksen ja näin myös yökastelu alkoi
alusta. Pahempana tietysti kuin ennen, koska lapsi oli jo iso poika.
Vaiva aaltoili niin, että joskus oli jopa viikon-parin kuivia kausia,
kun taas jonakin aamuna sänky oli taas märkä, märempi kuin koskaan
ennen.
Selkääni on vaivannut välilevyn pullistuma niin kauan kuin muistan. Tuskallisia jaksoja on ollut monta ja särkylääkkeitä olen popsinut kuin karamelleja. Ensimmäisen kerran jouduttiin turvautumaan leikkaukseen vuonna 1992 ja toisen kerran leikattiin keväällä 2007. Pullistuma on ollut 4. ja 5. nikaman välissä. Leikkaus ei aina tuo parannusta puristuksissa olleisiin hermoihin ja näin esim. jalkoihin saattaa jäädä tuntopuutoksia, mutta yleensä kivut hellittävät.
Kesällä 2008 selkä oireili jälleen. Olin epätoivoinen, joko taas pitkä kipujakso edessä. Töiden jälkeen piti maata ”psoas”-asennossa, jotta selkä hieman rentoutuisi ja kivut hellittäisivät. Pesukone piti täyttää kontillaan, koska kumartua ei voinut. Imuroimista ei voinut ajatellakaan. Aamulla oli otettava ainakin 4 särkylääkettä, jotta pääsi ylös ja vessaan. Päivät olivat vain suorittamista ja ajatukset selässä. Sairaslomaa en halunnut edes ajatella, koska liikkeellä olo ja ihmisten seurassa oleminen oli kuitenkin parasta terapiaa. Olen aina ollut kova liikkumaan, mutta nyt kivut olivat sitä laatua, että tavallinen kävelykin oli tuskallista. Mietin ensimmäisen kerran vaihtoehtohoitoja. Kävin kahdesti kiropraktikolla, jonka hoito ei ikävä kyllä minun selkääni tuonut helpotusta. Kesäloma oli taiteilua ja nappien syömistä. Elokuussa kävin kerran osteopaatilla, joka totesi heti, että ei pysty auttamaan, kun välilevy on pullistunut.
Lokakuun 13. päivänä 2008 aloitin Jutan ”määräämän” homeopatiakuurin. Liuotin 4 helmeä veteen ja otin tämän liuoksen kahdessa erässä peräkkäisinä päivinä. Seuraavan viikon maanantaina 20. pvä sama juttu. Joka kerran, kun olin kulauksen ottanut, tunsin kuumotusta ja huminaa päässä. Tässä välissä kävin magneettikuvassa. Särkylääkkeitä otin vähemmän viikossa kuin ennen kuuria. Kolmas viikko lähti. Sama satsi. Tällä viikolla huomasin, että en ollut ottanut särkylääkettä kuin satunnaisesti. Neljäs viikko ja taas sama satsi. Neljännen viikon jälkeen sain jättää särkylääkkeet kokonaan pois!
Tämä oli ihanaa, kivut olivat hävinneet totaalisesti. Tapasin tammikuussa lääkärin, joka tutki lokakuussa otettujen magneettikuvien tulokset. Lääkäri totesi kuvissa näkyvän kookkaan pullistuman. Samalla hän kyseli vointiani ja teki tutkimuksia. Kerroin oloni olevan eritäin hyvän ja käyväni sauvakävelyllä, kuntosalilla, pilateksessa ym. Kerroin myös särkyjen hävinneen. En kuitenkaan kertonut homeopatiakuurista. Nyt hieman harmittaa, olisi pitänyt. Lääkäri ei noteerannut kiropraktikkoa eikä osteopaattiakaan, kun niistä mainitsin. Hän kertoi, että pullistuma saattaa oikealla hoidolla vetäytyä itsekseen. Itse tunnen oman selkäni ja olen sitä mieltä, että homeopatiakuuri oli se, joka sai pullistuman vetäytymään. Lääkäri mainitsi myös, että pullistuma saattaa uusia, koska se on tehnyt sen jo monta kertaa. Lääkäri kehotti pitämään selkälihakset mahdollisimman hyvässä kunnossa ja jatkamaan liikuntaa samaan tapaan.
Jutan määräämät helmet ovat laukussa aina mukana, mutta en ole tarvinnut niitä lokakuun 2008 jälkeen.
Tilanne kesällä 2010
Toukokuussa 2010 kumarruin nostamaan tiskirättiä lattialta. Tiesin välittömästi, että nyt kävi selässä pahasti. Tuskaisena yritin hakea mahdollisimman rennon ja hyvän asennon selälle. Ajatukset kulkivat vinhaa vauhtia eteenpäin, kesä tulossa ja selkä pamahti taas. Soitin Jutalle ja hän kysyi onko minulla helmiä jäljellä. Vastasin myöntävästi. Jutan ohje oli, että ota 4 helmeä suoraan suuhun. Ja sitten normaalisti kerran viikossa veteen liuotettuna. Mutta jos ei auta, pitää muuttaa annostelua. Hetken päästä tuttu humina päässä ja kuumotus alkoi. Kipu hellitti jollain lailla ja pystyin taas jatkamaan lähes normaalia elämää. Varsinaisia kipulääkkeitä ei tarvinnut lainkaan ottaa. Pari viikkoa liuottelin helmiä ja taas olin terve kuin pukki.
Jos joku ystävistäni oli vielä jollain lailla epäillyt homeopaattisten lääkkeiden tehoa, ei voinut tätä enää selittää millään ihmeparantumisella tai "aika hoitaa" hokemalla. Itse luotan täysin Jutan neuvomaan homeopaattiseen lääkehoitoon
Tilanne keväällä 2015
Selkäni
on ollut oireeton nyt jo vuosia. Oma varomattomuuteni toi
selkäkipuoireet aika rankkana takaisin. Paniikki iski välittömästi,
nytkö ollaan taas leikkauskierteessä. Napsin kipuun Buranaa ja
Panacodia. Kävin lääkärissä, joka määräsi lisää kipulääkkeitä ja
kolmiolääkkeitä. Tässä vaiheessa muistin Jutan antamat helmet ja
niiden tuoman avun. Otin yhteyttä Juttaan. Hän määräsi uusia helmiä.
Ensimmäisien helmien nauttimisen jälkeen pystyin venyttelemään ja
tekemään muutaman selkää vahvistavan jumppaliikkeen. Seuraavana
päivänä pystyin jo liikkumaan. Akuutista tilasta noin viikon jälkeen
olen päässyt pyöräilemään ja käymään kuntosalilla varovasti
treenaamassa. Ja mikä parasta, käymään myös työssä.
Yhtään
lääkärin määräämää nappia en ole ottanut näiden vahvempien helmien
jälkeen. Uskomatonta, kun ajattelee mistä lähdettiin. Muutos
tapahtui oikeastaan yhdessä iltapäivässä.
Kiitos Jutta avustasi.
Korvatulehduskierre loppui
nainen, 30 v, ja lapsi, 1,5 v
Tyttäremme ollessa neljän kuukauden ikäinen hänellä oli ensimmäinen korvatulehdus. Hän heräili öisin jatkuvasti ja oli todella kiukkuinen ja itkuinen.
Ensimmäisen korvatulehduksen jälkeen tuli toinen ja kolmas ja vielä neljäskin tulehdus, aina ennen kuin ehdimme edellisestä tulehduksesta edes jälkitarkastukseen. Oli todella ahdistavaa syöttää hänelle antibiottikuuri toisensa jälkeen. Varsinkaan kun kuurit eivät tuntuneet edes auttavan kuin hetkellisesti ja tyttäremme huusi aina kun näkikin lääkeruiskun. Lisäksi maha meni antibiootista lähes joka kerta löysäksi, mikä aiheutti jälleen kipua.
Lääkärit eivät osanneet auttaa muilla tavoin kuin tarjoamalla antibioottikuuria toisensa jälkeen ja kipulääkkeitä kipuun. Lisäksi meille puhuttiin jo korvien putkituksesta, jos korvatulehduskierre jatkuisi samaan malliin. Yöt olivat erityisen raskaita sekä tyttärellemme että meille, koska emme saaneet kukaan nukutuksi.
Lopulta sain antibiooteista tarpeekseni ja menimme Jutan vastaanotolle. Siellä todella tuntui, että meitä kuunneltiin ja saimme vihdoinkin avun jatkuviin korvatulehduksiin. Saimme homeopaattisen lääkkeen tippoina, mikä oli erityisen helppoa antaa vauvalle. Aluksi annoimme lääkettä päivittäin ja myöhemmin määrä väheni noin kertaan viikossa. Korvatulehdukset loppuivat siihen. Nyt ensimmäisestä käynnistä on jo yli vuosi aikaa eikä korvatulehduksia ole ollut yhtäkään sen jälkeen. Se on aivan mieletöntä!!
Paniikkihäiriö rauhoittui
mies, 33 v
Olen 33-vuotias perheellinen mies Etelä-Suomesta. Minulla on ollut taipumusta paniikkihäiriöön koko aikuisikäni. Ensimmäisen kerran oireet ilmenivät kaksikymppisenä muutettuani lapsuudenkodistani ensimmäiseen omaan asuntooni. Silloin paniikkihäiriö ilmaantui yllättäen eräänä yksinäisenä yön hetkenä, oireina olivat tuolloin hengenahdistus, vapina, kuolemanpelko ja tunne että on menettämässä oman järkensä hallinnan. Tilanne silloin tuntui todella pelottavalta, mutta jälkikäteen ajateltuna nuo oireet ovat tyypillisiä paniikkihäiriölle.
Lähipiirissäni oli silloin myös henkilö, jolla oli taipumusta paniikkihäiriöön, hänen kanssaan keskusteltuani ymmärsin että oireeni olivat todennäköisesti paniikkihäiriön aiheuttamia. Kävin silti myös lääkärillä varmistamassa asian ja kaikki oli kunnossa. Lääkäri antoi silloin diagnoosin paniikkihäiriöstä ja määräsi rauhoittavaa lääkettä tarpeen mukaan otettavaksi.
Oireeni on tuon ensimmäisen kerran jälkeenkin ilmaantunut epäsäännöllisin väliajoin myöhään illalla nukkumaan mennessä tai yöaikana jostain syystä valvoessani. Oireet ovat olleet lievempiä kuten levottomuus, kehää kiertävät ajatukset, hikoilu, sydämen tykytys ja tunne että ei pysty olemaan paikoillaan. Olen huomannut että oma paniikkihäiriöni liittyy stressiin, esim. työpaineiden kasaantuessa se todennäköisesti ilmaantuu.
Rauhoittavista lääkkeistä on vaivaan ollut huonosti apua, ne ovat lähinnä tehneet olon äärettömän raskaaksi ja väsyneeksi ja olo on seuraavana päivänäkin ollut väsynyt.
Olemme käyttäneet homeopaattisia lääkkeitä lasten erilaisten sairauksien hoitoon ja tämän vuoksi päätin kokeilla homeopatiaa myös omaan paniikkihäiriööni. Jutta käski asiaa selvitettyäni minun ottaa erästä homeopaattista valmistetta heti kun tunnen että oireet ilmaantuvat. Homeopatia tuntuu tehoavan omaan vaivaani paljon paremmin kuin tavanomaisen lääketieteen keinot. Oireeni häviävät noin 15 minuutin kuluttua homeopaattisen valmisteen ottamisen jälkeen, olo on rauhallinen ja nukahdan normaalisti. Seuraavana aamuna ei ole tokkuraista oloa ja väsymystä niin kuin oli rauhoittavaa lääkettä käytettäessä.
Oman kokemani perusteella suosittelen lämpimästi kaikkia jotka kärsivät paniikkihäiriön oireista, kokeilemaan homeopatiaa paniikkihäiriön hoitoon.
Poikamme oli pienestä asti kärsinyt hankalista flunssista. Diagnoosiksi oli saatu infektioastma, mikä tarkoitti hengitysvaikeuksia pienissäkin infektioissa. Keskussairaalassa olimme useampia kertoja osastolla hoidossa, jotta hengitys taas toimisi normaalisti. Kotona käytössämme oli sairastumisen varalta kaksi astmalääkettä.
Poika tuntui sairastuvan helposti, mikä toisaalta johtui myös siitä että perheessä oli useampia lapsia, joten tauteja oli ”saatavilla”. Aika tuntui hyvin hankalalta perheellemme. Pojan sairastuminen tarkoitti aina läpi yön valvomista yskimisen ja hengityksen seuraamisineen siltä varalta, että oli lähdettävä sairaalaan.
Lopulta saimme pojalle myös putket korviin useamman antibioottikuurin jälkeen.
Tässä vaiheessa halusimme jo pojallemme saada häntä vahvistavaa ja laajempivaikutteista tukilääkitystä. Tapasimme Jutan kanssa ensimmäisen kerran 1,5 vuotta sitten pojan ollessa 4,5-vuotias. Keskustelussa käytiin läpi hyvin tarkasti pojan kokonaisvointi ja käyttäytyminen. Tämän jälkeen olemme käyneet Jutan vastaanotolla tietyin väliajoin sekä sopineet puhelinsoittoajoista seurataksemme pojan voinnin kehitystä joko muuten tai hänen sairastuessaan. Tämä seuranta ja yhteydenpito on ollut todella tärkeää. Tukilääkitystä (tippoja tai pillereitä) on muutettu välillä tilanteen tai oireiden mukaan.
Nykyisin poika voi hyvin. Sanotaan, että ikä tuo helpotusta infektioastmaan, mutta olemme varmoja siitä, että homeopaattinen tukilääkitys on auttanut vahvistamaan pojan yleisvointia ja vastustuskykyä terveellisen ruokavalion ja vitamiinien ja hivenaineiden lisäksi. Tästä merkittävänä osoituksena oli viime marraskuussa perheessämme sairastettu sikainfluenssa, josta poikamme selvisi hienosti ilman hengenahdistusta ja kotihoidolla. Astmalääkkeisiin jouduimme turvautumaan vain sikainfluenssan jälkeen, kun uusi tauti ärsytti keuhkoputkia emmekä huomanneet olla riittävän ajoissa yhteydessä Juttaan tehostaaksemme homeopaattista lääkitystä. Muutoin pojan flunssaan sairastumiset sujuvat pääasiassa aivan normaalisti. Toista astmalääkettä käytämme joskus hankalaan yskään, mutta aina harvemmin.
Hienoa on myös se, että poika itse ei enää pelkää sairastumisia, koska niihin ei enää liity vaikeuksia hengittää eikä uupunutta oloa. Hänelle ei ole myöskään puhjennut mitään allergioita eikä varsinaista astmaa. Keuhkoputkentulehduksia tai kurkunpääntulehduksia, joita aiemmin oli toistuvasti, ei ole tullut lainkaan. Uusia putkia pojan korviin ei ole enää tarvinnut laittaa eikä yhtään antibioottikuuria ole jouduttu hänelle antamaan. Myös pojan toistuviin nenäverenvuotoihin homeopatia on tuonut helpotusta. Olemme erittäin iloisia ja tyytyväisiä pojan voinnista tällä hetkellä.
Poikamme on ollut syntymästään asti huono nukkumaan. Meistä vanhemmista on tuntunut, että hän ei nuku koskaan. Noin 3 kk ikäisenä siirsimme hänet omaan huoneeseensa nukkumaan. Tämän jälkeen hän rauhoittui huomattavasti ja heräsi vain muutaman kerran yössä. Saatuaan neuvolassa kolme rokotetta samalla kertaa, alkoi taas jatkuva heräily sekä päivä- että yöunilla. Päivisin vielä itse jaksoi, vaikka hän ei nukkunutkaan, mutta öisin ei. Poika heräili tunnin, välillä jopa viiden minuutin välein läpi yön. Heräilyn lisäksi hänellä meni vatsa aivan sekaisin. Hän kakkaili TODELLA paljon pitkin päivää ja öisinkin. Olimme mieheni kanssa aivan väsyneitä, ja isommat sisarukset kärsivät uupuneista ja kiukkuisista vanhemmista. Kun tätä oli kestänyt kolme viikkoa, otin yhteyttä Juttaan.
Ensimmäisellä homeopaattisella lääkkeellä vatsa rauhoittui, ja kun se ei vielä vaikuttanut vauvan nukkumiseen, vaihdoimme lääkkeen toiseen. Tämän jälkeen nukkuminenkin rauhoittui saman tien huomattavasti. Nyt vauva nukkuu niin, että hän herää vain yhdestä kahteen kertaan yössä. Se on aivan mahtavaa. Kiitos, Jutta
Olen kärsinyt migreenistä noin vuodesta 2000 lähtien. Oireet tulivat kun niitä vähiten odotti. Joskus oireet alkoivat kirkkaan valon seurauksena, välillä ilman suoraa syytä.
Migreenin alkamisen tiedostan näköhäiriöinä. En näe selkeästi ja näkökenttäni sivuilla alkaa vilkkua sahalaitakuvioita. Vilkkuminen leviää hiljalleen koko näkökenttään. Muina oireina tulee voimakas päänsärky ja pahoinvointi/oksentelu. Lääkäri määräsi minulle lääkkeen, mutta hakeuduin silti 2002 homeopaatin vastaanotolle, josta sain avun ensimmäisen kerran.
2007 tulin raskaaksi ja oireet alkoivat uudelleen samanlaisina.
Lääkärin määräämiä lääkkeitä en voinut käyttää, joten hakeuduin Jutan vastaanotolle. Jutta oli asiallinen ja ymmärtäväinen. Sain häneltä Natrium muriaticum-lääkettä, jota voin ottaa oireiden alkaessa. Oireita tuli noin 8 kertaa vuoden sisällä, ja Natrium muriaticum auttoi niihin joka kerran. Tämän jälkeen Jutta antoi minulle vahvemman annoksen samaa lääkettä, jonka jälkeen oireet ovat pysyneet poissa.
Krooninen
poskiontelovaivani on nyt voitettu
Tuula T. vaatetusteknikko, lähihoitaja
Vuonna 2006 alkoi jatkuva sairasteluni. Poskiontelotulehduksesta tuli kuukausittainen vieras. Melkein kuukausittain jouduin syömään antibioottikuurin, joka ei loppuvaiheessa toleranssin kasvaessa juurikaan enää helpottanut oireita. Punkteeraukseen jouduttiin turvautumaan 4-6 kertaa/ vuosi. Elämänlaatuni oli huomattavasti huonontunut sairastelun seurauksena: Päivittäin kuumeilua, pääkipua, väsymystä, tukkoisuutta, unettomuutta, ärtyneisyyttä. Tunsin toivottomuutta, en pystynyt keskittymään mihinkään muuhun. Oireet pysyivät poissa vain antibioottikuurin keston ajan.
Homeopatiasta samaan ongelmaan avun saanut ystäväni kehotti ties monennenko kerran kokeilemaan homeopaattista hoitokeinoa. Muistan hetken, kun numerotiedustelusta sain Jutan yhteystiedot alkutalvella 2011. Jutan vastaanotolla kävimme läpi kaikki mahdolliset, henkilökohtaisetkin asiat kahden tunnin aikana. Ensi hetkestä tuntui, että olin tullut viimeinkin oikeaan paikkaan ja nyt saisin lopultakin avun. Jutta oli kiinnostunut minusta kokonaisuutena, oli läsnä, kohtaava, kuunteleva, empaattinen ja luottamusta herättävä, oli helppo kertoa rehellisesti/kaunistelematta elämäni eri osa-alueista.
Sain aluksi lääkkeeksi pulsatillaa, joka ei kuitenkaan helpottanut oireita merkittävästi. Jutta seurasi hyvin tarkkaan vaikutusta ja lähetti puhelinhaastattelun jälkeen postin välityksellä kalium bichromicumia. Sekään ei tehonnut toivotusti, mutta emme luovuttaneet. Sitten Jutan täsmällisten kysymysten yhteydessä ymmärsin kertoa, että se oleellisin/hallitsevin vaiva tulehduksen yhteydessä on pääkipu, siihen tietoon Jutta tarttui oitis ja pingo J NUX VOMICA lääke löytyi. Olin korkeassa kuumeessa, kaikki oireet päällä ottaessani nux vomica lääkkeen. Kolmen tunnin kuluttua olin elämäni voimissa, olo oli uskomaton, tein jopa suursiivouksen. Eli aina oikea lääke ei löydy ensimmäisellä kerralla, mutta kokemuksesta tiedän, että se löytyy kuitenkin.
Pari kertaa oireet palasivat, Jutalta sain nux vomica pillereinä ja olin terve jälleen. Jutalla käynnin jälkeen en ole kertaakaan joutunut syömään antibiootteja, punkteerauksesta puhumattakaan. Nyt syksyllä tuntui tuttu poskiontelovaiva palaavan. Tiedotin asiasta Jutalle, sain tuttua lääkettä tippoina ja olin terve jälleen.
Olen suunnattoman kiitollinen Jutalle terveyteni /elämänlaatuni palauttamisesta. Olen ikionnellinen, että löysin Jutan. Kiitoskirjeeni tuntuu niin vähäiseltä siihen nähden, mitä hän minulle on antanut saadessani terveyteni takaisin.
Jutassa on läsnä aito lämpö, ihmisestä välittäminen, halu auttaa, sekä korkea ammattitaito ja työmoraali. Suosittelen lämpimästi sinulle ja olen suositellut monille tuntemilleni.
Raskausaikana minulla tuli useita suonikohjuja sääriini. Sääreni olivat todella pahat, melkein mustat. Sain Jutalta lääkkeitä ja hoito- ohjeet. Suonikohjut alkoivat jo raskausaikana parantua lääkkeiden avulla ja hävisivät melkein kokonaan synnytyksen jälkeen.
Sain Jutalta myös synnytykseen "selviämispaketin" homeopaattisia lääkkeitä ja todella selkeät ohjeet. Toisen lapsen synnytys sujui vain todella eri tavalla kuin ensimmäisen lapseni synnytys. En ehtinyt/huomannut ottaa kuin Arnicaa ennen synnytystä ja jatkoin sitä synnytyksen jälkeen jälkihoitona. Uskon saaneeni jo Arnicasta voimaa synnytykseen ja sen auttaneen jälkihoidossa. Harmi vain etten heti tajunnut synnytykseni alkaneen, olisin saanut vielä enemmän apuja.
Eroon
kuukausittaisesta rintojen särystä
nainen, 35 v
Olen terveydenhuoltoalan ammattilainen, vaimo ja 3 lapsen äiti.
Tutustuin homeopatiaan edellisessä
kotikaupungissani lasteni ollessa pieniä. He sairastelivat perinteisiä
lasten kuumeita ja yöitkuja. Löysin niihin avun homeopatian avulla ja
heidän vastustuskykynsä parani niin, että he tuskin koskaan enää
sairastavat. Mahataudinkin olen homeopatian avulla pysäyttänyt kuin
seinään! Tämän lisäksi siskoni sai taitavan homeopaatin avulla avun
alkavaan rintatulehdukseen. Se tosiaan toimii!
Vuosi sitten sain tarpeekseni kiusallisesta ja
pitkään kestäneestä kuukausittaisesta rintojen arkuudesta ja kivusta.
Rintojen arkuus ja kipeys kesti 2 viikkoa joka kuukausi ja kärsin
vaivasta noin vuoden verran. Pahimmillaan se oli niin hankalaa, etten
voinut pitää lapsiani sylissä ja jopa käveleminen tuntui pahalta.
Yöllä heräilin kääntyessäni, kun rinnat olivat niin kipeät. Gynekologi
epäili tämän johtuvan hormoneista, mutta ei osannut auttaa. Ohjeena
oli hankkia tukevammat rintaliivit ja oppia elämään vaivan kanssa.
Kokeilussa oli myös estrogeenigeeli, mutta sekään ei auttanut.
Lääketieteestä ei löytynyt apua. Sitten muistin saaneeni apua
homeopatiasta ennenkin ja...
Etsin netin kautta käsiini Jutan ja soitin
hänelle ajan. Pääsin vastaanotolle ja tykästyin heti kovasti Jutan
ammatillisuuteen ja kauniin rauhalliseen kykyyn kohdata ihminen ja
perehtyä asiaan. Kävimme pitkän ja perusteellisen keskustelun, jonka
avulla Jutta määritteli minulle sopivan homeopaattisen valmisteen.
Käytin sitä ohjeiden mukaan ja jonkin ajan kuluttua rintojen kipu ei
enää palannut. Olin saanut avun ja suuren helpotuksen. Elämänlaatuni
parantui huomattavasti, kun oireet olivat poissa.
Käännyn muissakin vaivoissa Jutan puoleen ja olen
tyytyväinen ja helpottunut siitä, kun olen löytänyt tehokkaan tavan
hoitaa vaivoja, oli ne sitten kuinka suuria tai pieniä tahansa. Se tuo
elämään turvallisuuden tunnetta, kun tietää että terveyteen löytyy
myös vaihtoehtoinen tie. Suosittelen lämpimästi!
"Käteni eivät enää tärise kahvitellessani!"
nainen, 30 v
"Hei Jutta!
Aloin silloin kuukausi takaperin ottaa
kahvikuppineuroosiini antamaasi lääkettä liuoksena. Viime aikoina olen
lomailun ohessa jopa unohtanut ottaa sitä, sillä kahvin kantaminen ja
sen juonti on nykyään jopa kivaa!
Olen onnellisen huojentunut! Vielä nykyäänkin tulee tunne, että
mitä jos käsi alkaa täristä ja kahvit lentävät pitkin lattiaa. Koska
näin ei ole ennakkopeloista huolimatta tapahtunut, olen nykyään
varsinainen kahvin suurkuluttaja. Tämän lisäksi myös siitepölyoireeni
ovat kadonneet tyystin. Kiitos
sinulle avusta! :)
Kahvikuppineuroosi
nainen, 58
Olin kärsinyt kahvikuppineuroosista 35 vuotta, eli koko aikuisikäni, kun aloitin homeopaattiset hoidot Jutan luona. Olin aiemmin kokeillut lääkehoitoa, hypnoosia, psyko- ja ryhmäterapiaa sekä Rosen-terapiaa. Mitkään näistä eivät auttaneet itse neuroosiin muuten, kuin jotenkuten selviämään vaikeista tilanteista. Nyt, reilun neljän vuoden Jutan homeopaattisten hoitojen jälkeen, olen vihdoin vapaa tästä elämää rajoittavasta ja henkisesti tuskallisesta vaivasta. Tie ei ollut helppo. Se vaati kärsivällisyyttä molemmilta, niin hoidettavalta kuin hoitajaltakin. Välillä mentiin hämmästyttävää vauhtia eteenpäin ja välillä pelottavasti taaksepäin. Jutalta sain kuitenkin aina heti apua. Hän jaksoi lukea pitkiä sähköpostejani, kuunnella ja paneutua minuun ja elämääni kokonaisvaltaisesti. Oli hämmästyttävää, miten ennen niin vaikeat ja ahdistavat tilanteet olivatkin minulle yht'äkkiä helppoja. Kannoin kahvikuppia ja lautasta kuin ei mitään. Join yhdellä kädellä ilman ongelmia. Se oli niin USKOMATONTA. Unohdin useimmiten pelkoni täysin. Sitä ei ollut tapahtunut 35 vuoteen. Ei kertaakaan. Vihdoin koitti hetki, kun uskaltauduin eri tilanteisiin ilman homepaattisiakaan valmisteita, ihan omillani. Eikä minulla ollut mitään hätää. Ja vaikka joskus, juuri ennen kahvittelua tai ruokailua, saan yhä häivähdyksen vanhasta paniikista, se katoaa melkein saman tien. Välillä on vaikea uskoa, että neuroosi on todella kadonnut. Vanhasta muistista tulee pelko: kuinka selviän? Mutta itse tilanteet todistavat joka kerta, että kahvikuppineuroosi on enää vain ikävä muisto. On ihanaa tavata ystäviä, käydä ulkona syömässä ja matkoilla, kun ei tarvitse käyttää energiaansa itsensä kasassa pitämiseen. Voi vain nauttia.